Hei lapset!
Kävin tuossa katsomassa Q-teatterissa MacBethin ja voin kertoa että hyvä oli! Lavasteet ja puvustus oli mainiota ja toimivaa, eikä mitään mitä odotin Shakespearin näytelmältä. Pääosassa loisti - ah niin ihana - Elina Knihtilä, siinä vasta nainen ja näyttelijä!
Samassa näytöksessä näytti olevan paljonkin koululaisia, niin meiltä Lumosta kuin muistakin opinahjoista. Ehkä olen tulossa vanhaksi, tai uppoamassa liikaa teatterin pyhään maailmaan, mutta näissä koululais/opiskelijakatsojissa muutamat asiat pistivät ärsyttämään huomattavasti. Perus-urpoilut kuten kuiskiminen näytelmän aikana ja halveksivat naurahdukset muka-hauskoissa/huonoissa kohdissa, ja en nähnyt, mutta voin vaikka vannoa että useampikin kännykkä lähetti ja vastaanotti viestejä sen sijaan että olisi ollut suljettuna, mikä olisi suositeltavaa (lue: pakollista!)
Kuitenkin ehkä eniten sappeni kiehumaan sai eräs pissa-liisahtava neitonen jonka kuulin kovaan ääneen sanovan kavereilleen väliajalla "Lähettekste menee? Tää on ihan PASKA!" AARGH!
Eihän sitä nyt voi olettaa että kaikkia näytelmä(t) kiinnostaisi, mutta hyvä luoja kai sitä voi edes käyttäytyä vaikka koulun pakosta paikalla ollaankin! JOKU ROTI. Teatteri on minulle itselleni sen verran lähellä sydäntä, että tuollaista lapsellista urpoilua ei jaksa kuunnella eikä niellä. Eikä kai tarvitsekaan. Olen muuten myös huomannut miten paljon minua ärsyttää, jos vierustoveri (kaveri tms.) kysyy minulta jotain, tai kommentoi liikaa asioita kesken näytelmän. HEI, minä nautin siellä teatterista, enkä juttutuokioista (ehkä näytelmän jälkeen sitten.)
Muita alkuvuoden kuulumisia: stand up krisse & jukka k. teatteriravintola Kahdessa kanassa oli huippuhauskaa! Nufitissa olin kouluni puolesta Sokrates-väittelykilpailuissa. Olin ykkösjoukkueessa, emmekä kyllä päässeet seuraavalle päivälle jatkoon, mutta voitimme kuitenkin toisen väittelyistämme puolustamalla aihetta "Naiseksi ei synnytä, naiseksi tullaan (Simone Beauvoir)" Karhulan lukiota vastaan. Hävisimme Mäkelänrinteelle, tosin mielestämme tuomarointi ontui väittelyssä. Mutta ei siitä sen enempää, tyydyimme kohtaloomme ja yksikin voitto (tai kaksi, jos lasketaan mukaan kakkosjoukkueen saldo heidän väittelyistään) on minulle itselleni voitto. Onnistuin itse väittelyissä ja argumentoinnissani paremmin kuin odotin, ja se on tärkeintä :)
-Minna
perjantai 16. tammikuuta 2009
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)